5. luokka

Tunteiden tunnistaminen 5.lk

Tunnetaidoiksi kutsutaan taitoja tunnistaa, säädellä, ilmaista ja sanoittaa tunteita. Tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen ovat keskeinen osa mielen hyvinvointia. Omien tunteiden läpi eläminen, hyväksyminen ja ilmaiseminen rakentavalla tavalla auttavat saavuttamaan tavoitteita sekä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omaa ja muiden ihmisten toimintaa. Se auttaa myös suhtautumaan toisen ihmisen tunteisiin. Tunteiden hallintaa ja oman toiminnan säätelemistä pidetäänkin tunnekasvatuksen tärkeimpinä tavoitteina.  
 
Tunnesäätelyn taitojen harjoittelun tavoitteena on oppia ymmärtämään tunteita, vähentää haavoittuvuutta kielteisille tunnekokemuksille ja lisätä tietoisesti positiivisia tunteita, sekä oppia päästämään irti kurjaa oloa tuottavista tunteista. Tunnesäätelyn harjoituksiin liittyy voimakkaasti myös rauhoittumisen elementti, josta on oma osionsa materiaalipaketissa. Tätä materiaalia voi hyödyntää tunnetaitojen opettamisen rinnalla.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Vahvistetaan tunteiden tunnistamisen, ilmaisemisen ja nimeämisen taitoja. 
  • Pohditaan, miltä viha ja suuttumus tuntuvat kehossa. 
  • Harjoitellaan nimeämään erilaisia itsesäätelyn keinoja. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen:  suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8), uskonto (T11)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne


HARJOITUKSET: 

TEKEMINEN TUNTEELLA 
Kesto: 5-10 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu –tunnetilakorteista tunteet: inho, suru, ilo, kyllästyminen, pelko, viha, ylpeys, innostus. 

Ohjaaja levittää eri puolille tilaa yllämainitut tunnetilakortit. Ryhmä jaetaan niin, että yhdessä ryhmässä ja jokaista tunnetilakorttia kohden on 2-3 henkilöä. Tunnetilakorttien määrää voi tarvittaessa vähentää tai lisätä ryhmäkoon mukaan sopivaksi. Ryhmäläiset asettuvat yhden tunnetilakortin luo. Ohjaaja keksii ryhmäläisille yksinkertaisen tekemisen (imuroiminen, tiskaaminen, pelaaminen), jota kaikki aloittavat tekemään yhtä aikaa, mutta oman tunnetilakortin tunnetilassa. Vaihdetaan ohjaajan merkistä seuraavaan tunteeseen. Kierretään omana ryhmänä kaikki tunteet läpi. 

Lopuksi yhteistä keskustelua:  

”Vaikuttiko tunnetila tekemiseen ja miten? Missä tunnetilassa tuntui hyvälle tehdä harjoitusta ja missä tuntui pahalle?” 

MINÄ TUNNEN…  
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: kynät, moniste liitteestä: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/03/tunne_kuvat.pdf

Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille monisteen, johon lapset kirjoittavat tilanteita, missä ovat tunteneet kyseistä tunnetta.  

Lopuksi keskustelua: 

  • Mihin tunteeseen oli helppoa keksiä tilanne, mihin vaikea? 

VIHAN JA SUUTTUMUKSEN TUNTEET KEHOSSA 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: taulu/älytaulu

Ohjaaja piirtää taululle ihmisen ääriviivat. Keskustellaan lasten kanssa siitä, mitä fyysisiä reaktioita kehossa tapahtuu, kun ihminen on vihainen. Ohjaaja piirtää ja kirjoittaa lasten antamat ehdotukset kehonkuvaan taululle. Seuraavaksi kuvaan kirjoitetaan, millaisia kielteisiä ajatuksia ihminen ajattelee ollessaan vihainen. Tämän jälkeen oppilaat keksivät jokaiseen reaktioon ja ajatukseen keinon, jolla ne voidaan rauhoittaa. Esimerkiksi nyrkkiin puristuneet kädet voidaan rauhoittaa laittamalla nyrkit taskuihin. Kielteiset ajatukset voidaan korvata myönteisillä ajatuksilla.  

Vinkki: tämän lisäksi voi tehdä liitteessä olevan “Kun olen vihainen-monisteen”: https://viitotturakkaus.fi/tuote/missa-ja-milta-tunteeni-tuntuvat/ 

PURNAUSPENKKI 
Kesto: 10-30 min 

Lapset ja nuoret helposti purnaavat asioista, jotka ärsyttävät, mutta eivät välttämättä osaa tunnistaa, mistä ärtymys tulee ja voiko sille tehdä jotain. Joskus myös tuntuu hyvälle päästä purkamaan ärtymystä kertomalla siitä, vaikkei asialle varsinaisesti voisi tehdäkään mitään tai ei olisi tarvekaan. Tavoitteena on osata tunnistaa ärtymyksen aiheet, kuunnella toista, antaa ehkä neuvoja toiselle sekä saada ryhmälle ymmärrys, että muutkin tuntevat samoja tunteita. Harjoitellaan myös yhteisen ratkaisun löytämistä keskustelun avulla. 

Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin. Ryhmät asettautuvat niin, että yksi tuoli laitetaan ryhmän eteen erilleen, joka nimetään purnauspenkiksi. Vuorotellen jokainen ryhmäläinen voi käydä penkissä purnaamassa eli kertomassa, mikä sillä hetkellä ärsyttää. Tilaan voidaan laittaa näkyville apukysymyksiä, joiden avulla kertomisesta voi tulla helpompaa: 

  • Mikä asia sinua harmittaa? 
  • Miksi se harmittaa sinua? 
  • Milloin tämä harmitus alkoi? 
  • Miten tämä harmittava asia saa sinut toimimaan? 

Muu ryhmä voi kerronnan jälkeen kysyä tuolissa istuvalta seuraavia asioita: 

  • Mitä muita tunteita harmittava asiaa herättää? 
  • Mitä voisit asialle tehdä? 
  • Mitä olet jo tehnyt harmittavalle asialle? 

Lisäksi muu ryhmä voi antaa kertojalle neuvoja, jos sellaisia tulee mieleen, mutta niitä ei väkisin tarvitse keksiä. Lopuksi muut voivat antaa kertojalle myös rohkaisevaa palautetta ja kiitoksen kertomisesta. Vaihdetaan tuoliin seuraava kertoja. 

TARINA TUNNESÄÄTELYSTÄ – HARJOITUS 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: tarina  

Ohjaaja lukee lyhyen tarinan keskustelun pohjaksi. Sen voi myös heijastaa taululle näkyväksi. 

“Musa kiusoittelee Tahtia välitunnilla. Ensin Tahti naureskelee Musan jutuille, mutta Musan jatkaessa kiusoittelua alkaa Tahtia ärsyttää Musan jutut ja lopulta Tahti on jo ihan hiilenä. Hänen tekisi mieli käydä Musan kimppuun, jotta kiusoittelu loppuisi.” 

Keskustelua tarinasta: 

  • Miten sinä toimisit Tahdin asemassa? 
  • Mitä Tahdin kannattaisi tehdä? 
  • Kuinka omaa kiukkua voi hallita? 
  • Voiko Musa tunnistaa Tahdista, että hän on raivon partaalla?   

Ohjaaja jakaa oppilaat keskustelun jälkeen 4-5 hengen ryhmiin, jossa lapset keksivät loppuratkaisun tarinalle. Loppuratkaisut tarinalle esitetään muille ryhmille joko kertoen tai draaman keinoin (valokuva, pantomiimi tai näytelty kohtaus). 

TUNNETAITOPELI 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: nopat, pelimerkit, pelilauta liitteestä: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/02/varinautit_tunnetaitopeli.pdf 

Ohjaaja jakaa lapset pieniin ryhmiin (2-3 henkilöä) ja jakaa jokaiselle ryhmälle pelilaudan liitteestä. Ryhmät pelaavat peliä pelin ohjeiden mukaan. 

LÄHTEET: 

Kiitos kaveruudelle-käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf 

Viitottu rakkaus: https://viitotturakkaus.fi/ 

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 5.-6. luokat, Oulu.: https://www.ouka.fi/media/6378/download 

Nurmi R. , Sillanpää A. ,Hannukkala M. (2014). Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Mieli ry. 

Värinautit: https://www.varinautit.fi/ 

Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.