5. luokka

Myötätunto 5. lk

Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.  

Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.  

Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa. 

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Pohditaan, mitä on kiusaaminen. Miten se voi ilmetä ja kuinka siihen voi puuttua. 
  • Harjoitellaan kunnioittavaa ja myötätuntoista kohtaamista. 
  • Pohditaan hyvää kaveruutta ja ystävyyttä. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T11, T12), elämänkatsomustieto (T4, T8, T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne


HARJOITUKSET: 

KIUSAAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT ASENTEET -JANAHARJOITUS
Kesto: 5-10 min 

Tehtävän tarkoituksena on pohtia omaa asennoitumista kiusaamiseen. Ohjaaja sanoo alla olevia väittämiä ja lapset asettuvat seisomaan kuvitteelliselle janalle valitsemaansa kohtaan. Janan toinen pää nimetään “olen samaa mieltä=Kyllä” ja toinen pää “en ole samaa mieltä=Ei”. Jokainen voi valita janalta sen kohdan, joka kuvaa hänen mielipidettään. Ohjaaja kyselee osallistujilta perusteluja, miksi kukakin on asettunut janalla juuri valitsemaansa kohtaan. 

Väittämät harjoitukseen: 

  1. Meidän koulussamme oppilaat ja henkilökunta kunnioittavat toisiaan.  
  2. Meidän koulussamme suvaitaan erilaisuutta.  
  3. Ryhmässä voi syyllistyä kiusaamiseen, vaikkei itse haluaisikaan.  
  4. Netissä voi kiusata huomaamattaan. 
  5. Meidän koulussamme oppilaat ottavat useimmiten vastuun omista teoistaan.  
  6. Usein kiusattu itse aiheuttaa kiusaamisen.  
  7. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on pahempaa kiusaamista kuin nimittely.  
  8. Jokaisen velvollisuus on puuttua kiusaamiseen.  
  9. Meidän koulussamme oppilaat osaavat ratkaista ongelmia keskenään.  
  10. Kiusaamiseen puuttuminen on helppoa.  

KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN 
Kesto: 15 min 
Tarvikkeet: AV-laitteisto

Ohjaaja näyttää osallistujille videon linkistä: https://youtu.be/97ls8MHlHn8?si=WGBur_mHNZ_gGPYV (9:08 min)

 Keskustelkaa sen jälkeen pienryhmissä tai yhdessä videosta ja kiusaamiseen puuttumisesta:  

1. Mikä videon tilanne jäi erityisesti mieleesi ja miksi?  
2. Miksi tytöt kiusasivat toista tyttöä?  
3. Mitkä lauseet osuvat pahiten ja miksi?  
4. Mitä mielestäsi on poikien kiusaamisen taustalla?  
5. Mitä tekisit, jos olisit yksi videolla nähdyistä kiusatuista?  
6. Mitä itse tekisit, jos olisit aikuinen?  
7. Jos Kiusaamiskoe olisi tehty koulussanne, olisitko puuttunut?  
8. Millainen kiusaamiseen puuttuminen auttaa / ei auta? 

Vinkki: Videon voi purkaa myös janaharjoituksena. Ohjaaja sanoo väittämiä ja osallistujat asettuvat seisomaan kuvitteelliselle janalle valitsemaansa kohtaan. Janan toinen pää nimetään “olen täysin samaa mieltä=Kyllä” ja toinen pää “en ole samaa mieltä=Ei”. Jokainen voi valita janalta sen kohdan, joka kuvaa hänen mielipidettään. Ohjaaja kyselee osallistujilta perusteluja, miksi kukakin on asettunut janalla juuri valitsemaansa kohtaan. 

Janaväittämät: 

  • Kaverin puolustaminen on vaikeaa. 
  • Minulle on tärkeää, että minulla on paljon kavereita. 
  • Olen kokenut joskus ulkopuolelle jättämistä kaveriporukassa. 
  • Olen puuttunut joskus kiusaamistilanteeseen. 
  • Kiusaaminen tai loukkaava kohtelu on tällä hetkellä iso ongelma koulussamme. 
  • Olen joskus tuntenut itseni yksinäiseksi. 
  • Olen kertonut aikuiselle, jos olen nähnyt kiusaamista.

MYÖTÄTUNTOISTA KOHTAAMISTA 
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: kynät, kortit liitteestä: https://viitotturakkaus.fi/tuote/empatian-supersankaripaketti/

Harjoitellaan empatia-taitoja tulostettavien harjoituskorttien avulla. Ohjaaja jakaa lapset pareiksi ja jakaa jokaiselle parille liitteessä olevat harjoituskortit sivut 13-18 (24 kpl). Parit pohtivat korttien avulla, miltä toisesta henkilöstä jokin asia tuntuu ja miten siihen vastataan ja reagoidaan. Parit kirjoittavat vastaukset kortteihin.  

Harjoituksen jälkeen käydään tilanteet läpi yhdessä keskustellen. 

SOSIAALISTEN TAITOJEN LAUTAPELI 
Kesto: 10-15 min 
Tarvikkeet: nopat, pelimerkit, pelilauta liitteestä: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sosiaalisten_taitojen_lautapeli.pdf

Pelataan pienissä ryhmissä sosiaalisten taitojen -lautapeliä. Ohjaaja jakaa lapset ryhmiin (2-3 henkilöä) ja tulostaa jokaiselle ryhmälle pelilaudan liitteestä.  

ITSEMYÖTÄTUNTO: SISÄINEN PUHE 
Kesto: 10 min 

Ryhmänohjaaja kertoo ensin, mitä tarkoittaa sisäinen puhe eli se, millä tavalla puhumme itsellemme. Esimerkkinä voi kertoa vaikka itsestään peiliin katsomassa ja sanomassa itselleen lauseet “Oon kyllä ruma” ja “Onpas mulla kivat silmät”.  
Tämän jälkeen jakaudutaan pareittain. Muistutetaan, että tässä harjoituksessa ollaan rooleissa ja sanotaan ja tehdään asioita, joita oikeasti ei tekisi. 

1.) Toinen parista alkaa tehdä jotain fyysistä suoritusta, kuten vatsalihasliikkeen tekeminen, punnertaminen, x-hypyt jne. Liikkujan pari leikkii olevansa suorittajan sisäinen puhe ja alkaa puhua tämän vieressä kommentoimalla jatkuvasti negatiiviseen sävyyn suoritusta:  
“Pitäiskö sun nyt vähän nopeemmin pystyä tekemään, tuohan on ihan laiskaa!”  
“Luovuta jo, aivan turhaan sä yrität!” 
“Ei sinusta oo mihinkään…” Jne.  
HUOM! Tärkeää on ennen tekemistä muistuttaa, ettei henkilökohtaisuuksiin saa mennä edes roolissa. 

Tehdään harjoitusta hetken, jonka jälkeen tilanne puretaan keskustelemalla: Miltä tuntui kuunnella negatiivista ja kriittistä puhetta? Miten se vaikutti tekemiseen? Oliko helpompi vai vaikeampi keskittyä? 
 
2.) Tehdään sama uudelleen, mutta tällä kertaa parin puhe onkin kannustavaa, rohkaisevaa ja innostavaa: 
“Vautsi, oletpa sä taitava!” 
“Hienosti jaksat!” 
“Sähän pääset ihan mihin tavoitteeseen haluat!” Jne. 
Hetken tekemisen jälkeen käydään uudelleen keskustelua, miltä nyt tuntui ja mitä vaikutuksia positiivisella puheella oli. 

Vaihdetaan osia. 
Ihan lopuksi käydään keskustelu, miten negatiivinen ja positiivinen sisäinen puhe voi vaikuttaa ihmiseen ja annetaan kotitehtäväksi puhua itselle viikon ajan positiiviseen sävyyn. 

LÄHTEET: 

Draamaa! -käsikirja: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/mktv/ped/draamaa-kasikirja:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf 

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta 

Gutsy Go – Tee rauha näkyväksi: https://gutsygo.fi/ 

Viitottu rakkaus: https://viitotturakkaus.fi/ 

Värinautit: https://www.varinautit.fi/ 

Tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusmateriaalipaketti 6.lk. Tampereen kaupunki. Perusopetus. (2023) 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/