Itsetuntemus 5. lk
Kuka minä olen?
Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.
Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.
Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.
Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7
- Rakennetaan itsetuntoa iloitsemalla omasta ainutlaatuisuudesta.
- Opitaan tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksia.
Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T10, T11, T12), elämänkatsomustieto (T1, T3, T4)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
MIELIPIDEJANA
Kesto: 5-10 min
Oppilaat seisovat rivissä. Ohjeista, että he seisovat kuvitteellisella mielipidejanalla. Janan toinen pääty, esimerkiksi luokan oven puoleinen seinä tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”, ja janan toinen pääty eli luokan vastakkainen seinä, tarkoittaa ”täysin eri mieltä”. Oppilaille sanotaan väitteitä ja he menevät kuvitteellisella janalla siihen kohtaan, joka kuvaa parhaiten heidän mielipidettään sillä hetkellä. Kun oppilas kuulee jonkun oppilaan perustelun, hän voi tarvittaessa vaihtaa janalla paikkaa. Korostetaan sitä, että oppilas valitsee paikan oman mielipiteensä mukaan, ei siis valitse paikkaa kaverin kanssa.
Väitteen jälkeen kysytään muutamalta oppilaalta perusteluja, miksi on valinnut paikan juuri siitä kohdasta janaa.
Väitteitä:
- Positiivisen asian sanominen kaverille on helppoa.
- Olen sanonut tänään kivan asian kaverilleni.
- Minun mielestäni kaverille ei tarvitse antaa positiivista palautetta.
- Kun kehun kaveria, minulle tulee siitä hyvä mieli.
- Minusta on kiva saada kehuja.
- Minua on kehuttu tänään.
VAHVUUTENI
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: moniste liitteestä: Vahvuuteni 5lk
Harjoituksessa tutustutaan omiin vahvuuksiin sekä pohditaan itsetuntemukseen liittyviä kysymyksiä. Ohjaaja jakaa monisteet jokaiselle osallistujalle liitteestä. Lapset vastaavat monisteen kysymyksiin.
Vinkki: monistetta voi käyttää esim. oppimiskeskustelussa.
PUHUTAAN HYVÄÄ SELÄN TAKANA
Kesto: 5-10 min
Ryhmä jaetaan noin neljän hengen ryhmiin. Tällä kertaa omaan ryhmään saa valita tutuimmat kaverit. Yksi ryhmäläisistä kääntää vuorotellen selän muille ja muut oman ryhmän jäsenet puhuvat hänestä hyvää selän takana: siis kehuja, kiitoksia, vahvuuksia jne. Jokaisesta puhutaan minuutin ajan (ohjaaja katsoo kellosta), jonka jälkeen vaihdetaan seuraava.
Lopuksi puhutaan yhdessä, miltä harjoitus tuntui.
- Miltä tuntui saada positiivista palautetta?
- Miltä palautteen antaminen tuntui?
- Oliko palautetta helppo/vaikea ottaa vastaan?
MINUN VOIMAJULISTE
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: vahvuussanalista, kynät, voimajuliste liitteestä: https://positiivinenkasvatus.fi/wp-content/uploads/2019/09/Minun-voimajuliste.pdf
Ohjaaja jakaa kaikille lapsille oman voimajulisteen. Käydään ensin voimajulisteen kohdat (vahvuudet, taidot, ilot, unelmat, tukijat) yhdessä läpi keskustellen ennen itsenäistä työskentelyä.
Vahvuudet = Tässä kohtaa voi käyttää joko luonteenvahvuuksia tai laajemmin omiksi vahvuuksiksi kokemia ominaisuuksia. (Vahvuussanalista on hyvä olla helpottamassa vahvuuksien nimeämistä.)
Taitoni = Missä tunnet olevasi taitava? Oletko taitava jossain urheilussa, kädentaidoissa, kaveritaidoissa?
Iloni = Mistä asioista saat iloa? Pidätkö musiikin kuuntelusta, ulkoilusta, kavereiden kanssa hengailusta? Tuoko joku harrastus iloa elämääsi? Minkä tekemisestä tai kokemisesta saat iloa?
Unelmani = Mistä unelmoit? Mikä on unelma-ammattisi? Mitä haluaisit tehdä seuraavalla lomalla? Minne haluaisit mennä tai mitä saada?
Tukijani = Ketkä tukevat sinua elämässäsi? Ketkä auttavat sinua saavuttamaan unelmasi? He voivat olla perheenjäseniä, ystäviä, opettajia tai muita turvallisia aikuisia.
Jokainen meistä tarvitsee muistutusta siitä, missä on hyvä. Mitkä ovat vahvuuteni? Mitkä asiat elämässä tuovat iloa? Mitkä ovat taitoni? Mitkä ovat unelmani? Ketkä ovat tukenani ja auttavat saavuttamaan unelmiani?
IHANNEPÄIVÄ
Kesto: 30 min
Tarvikkeet: kynä ja paperia tai tietokone
Tämän harjoituksen tarkoituksena on auttaa ennaltaehkäisemään konflikteja, sekä lisäämään oppilaan itseluottamusta. Tavoitteena on aamulla ensimmäiseksi kirjoittaa, miten tämä päivä tulee menemään. Voi kirjoittaa hyvin tarkastikin kuvaillen päivän kulkua. Ohjataan lasta miettimään ja kirjoittamaan erityisesti niistä kohdista, joissa on aiemmin ollut hankaluuksia esim. Välitunnit, siirtymätilanteet, koe ja siihen jännittäminen jne. Sanallistetaan lapsille, että kirjoittaessa tästä etukäteen, tulee hän miettineeksi toimintansa päämääriä ja vaihtoehtoja.
Esim: “Tulen aamulla pyörällä kouluun. Muistan viedä pyörän niille sovituille paikoille. Menen kellon soitua luokkaan ja laitan puhelimen äänettömälle reppuun. Yritän malttaa kuunnella opea ja toimia ohjeiden mukaan. Enkun kokeessa yritän parhaimpani ja hengitän rauhallisesti…”
LÄHTEET:
Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta.
Tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusmateriaalipaketti 4.lk. Tampereen kaupunki. Perusopetus. (2023)
Positiivinen kasvatus: materiaalipankki: https://positiivinenkasvatus.fi/materiaalipankki/minun-voimajuliste-2/
Uusitalo-Malmivaara L., Vuorinen K. (2017). Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. PS-kustannus.