Myötätunto 4. lk

Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.

Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.

Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa.

Tavoitteet: L2, L3, L4, L6, L7

Vahvistetaan kaveri- ja vuorovaikutustaitoja
Harjoitellaan ryhmätilanteissa toimimista ja empaattista kuuntelua
Opetellaan arvostamaan omaa ainutlaatuisuutta ja tunnistamaan omia ainutlaatuisia piirteitä niin itsessä kuin toisissakin
Harjoitellaan tunnistamaan kiusaamisen eri muotoja ja tapoja.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T11, T12), elämänkatsomustieto (T4, T8, T10)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

ULKOPUOLELLA -LEIKKI
Kesto: 5 min

Yksi tai kaksi vapaaehtoista jäävät muiden muodostaman tiiviin piirin ulkopuolelle ja yrittävät tunkeutua piirin sisään muiden estäessä. Lopuksi keskustellaan, miltä kaveripiirin ulkopuolelle jättäminen tuntuu.

KAKSI TOTUUTTA JA VALHE
Kesto: 10-15 min

Lapset jaetaan pienryhmiin (2-3 henkilöä)
Jokainen lapsi kertoo omalle ryhmälleen kolme asiaa itsestään, joista kaksi on totta ja yksi valetta
Muut ryhmäläiset kysyvät kysymyksiä väitteistä niin, että väitteiden esittäjä saa vastata vain ”kyllä” tai ”ei”
Lopuksi muut yrittävät arvata mikä väitteistä oli valhe

MONENLAISET LAPSET
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: kuvat kuudesta erilaisesta lapsesta ja heidän esittelytekstit liitteestä: Monenlaiset lapset

Ohjaaja esittelee osallistujille yksitellen kuuden erilaisen lapsen kuvaa ja heidän esittelyt. Osallistujien tulee yrittää löytää asioita, jotka yhdistävät näitä keskenään erilaisia lapsia (esimerkiksi ikä, perhe, mistä pitää).

Harjoituksen lopussa keskustellaan yhdessä, mitä harjoituksesta opittiin ja miksi se tehtiin. Ohjaaja voi sanoa esimerkiksi: ”Vaikka me kaikki olemme keskenämme erilaisia, niin meissä on myös valtavasti yhteistä. On tärkeää olla avoin uusille ihmisille, jotta voi löytää, mitä yhteistä itsellä on hänen kanssaan.”

KIUSAAMISTA VAI EI?
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: A4 paperit, kynät

Virittäydytään aiheeseen katsomalla alla oleva video linkistä: https://youtu.be/_654irB5efk?si=BhQXN2j5nBDJ_7qm (1:35 min)

Lapset miettivät pienissä ryhmissä (2-4 henkilöä), mikä kaikki on ja mikä ei ole kiusaamista. Lapsille jaetaan tyhjät paperit, jotka jaetaan viivalla kahteen osaan. Toiselle puolelle viivaa kirjoitetaan: ”kiusaamista on ja toiselle puolelle kiusaamista ei ole”. Oppilaat kirjoittavat ajatuksiaan ylös. Käydään ajatukset yhdessä läpi.

Mikä on kiusaamista?

Kiusaaminen on sitä, että joku tai jotkut tahallisesti ja toistuvasti aiheuttavat pahaa mieltä toiselle. Se on väärin, ja se pitää lopettaa heti. Joskus lapset pystyvät lopettamaan kiusaamisen omin voimin. Kun lasten keinot eivät riitä, on kiusaamisesta kerrottava aikuiselle. Aikuisen velvollisuus on puuttua siihen. Kiusaamisesta aikuiselle kertominen ei koskaan ole kantelua.

Miksi lapset eivät aina kerro kiusaamisesta aikuiselle?

Mikä helpottaisi kertomista?

KIUSAAMISEN ERI MUODOT JA TAVAT
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: liite kiusaamisen eri muodoista ja kuva kiusaamistilanteesta: Kiusaamisen-muodot-ja-tavat, Kuva kiusaamistilanteesta (Kuva on osa Turvallinen Oulu -hankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa lasten ja nuorten turvataitokasvatuksen edistämisen toimenpidettä.)

Virittäydytään keskusteluun kiusaamisen eri muodoista ja tavoista kuvan avulla.

Kysymyksiä kuvasta:

    – Mitä kuvassa tapahtuu
    – Mitä kiusaamista kuvassa on?
    – Mitä muuta kiusaamista tiedät?
    – Miten kiusaaminen voi tapahtua piilossa ja toisten huomaamatta?

Tämän jälkeen ohjaaja heijastaa kiusaamisen muodot ja tavat -monisteen valkokankaalle ja sitä käytetään keskusteluun virittäytymisessä. Käydään yhdessä läpi kolme kiusaamisen muotoa: hiljainen kiusaaminen, henkinen kiusaaminen ja fyysinen kiusaaminen ja tavat miten ne näkyvät. Keskustelua esiin tulleista kiusaamisen muodoista lasten kanssa:

Millaisia kiusaamisen muotoja lapset ovat nähneet tai itse kokeneet?
Mitä tekisit, jos näkisit jotakuta kiusattavan?
Mitä tekisit, jos sinua kiusattaisiin?
Mitä tekisit, jos huomaat, että itse kiusaat tai olet kiusannut?
Miksi joku kiusaa?
Mikä estää puuttumasta kiusaamiseen?

VALOKUVA: KIUSAAMISTILANTEET
Kesto: 5-10 min

Lapset jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Ryhmät esittävät valokuvana jonkun kiusaamistilanteen, jossa on hiljaista, henkistä tai fyysistä kiusaamista. Jokainen ryhmä esittää tilanteen vuorollaan luokan edessä ja muut arvaavat, mistä kiusaamismuodosta ja -tilanteesta on kyse.

Tilanteiden jälkeen käydään koko ryhmän kanssa keskustelua siitä, onko tapahtuma todellinen ja mahdollinen arjessa, miten tilanteessa voisi toimia toisin ja mitä tunteita kuvassa olevilla ihmisillä voisi olla.

MYÖTÄTUNNON HARJOITTAMINEN MIELIKUVAN AVULLA
Kesto: 5-10 min

Pyydetään ryhmää istumaan alas ja kerrotaan, että harjoituksen tarkoituksena on saada itselle lempeämpi ja ystävällisempi mieli, sekä tunnetila toisia kohtaan.
Lue ohje ryhmälle:
1. Asetu hyvää istuma-asentoon, sulje silmäsi ja hengitä muutaman kerran syvään. Tiedosta, miten hengityksesi kulkee.
2. Keskity hetken ajan vain hengitykseesi (muutama minuutti).
3. Ajattele itseäsi myötätuntoisesti, anna itsellesi anteeksi kaikki virheet, erehdykset ja ajattele itsestäsi hyvää (lue rauhassa ja anna aikaa)
4. Seuraavaksi ajattele läheisintä kaveriasi. Mieti ja toivo hänelle mielessäsi kaikkea hyvää ja kuvittele miten hän tulee iloiseksi ja hänelle tulee hyvä mieli.
5. Viimeiseksi ajattele ihmistä, joka on joskus tuntunut toimivat väärin tai ikävästi sinua kohtaan. Mieti ja toivo hänelle hyvää ja ajattele myös hänet mielikuvassasi tyytyväiseksi ja onnelliseksi.

Keskustelkaa lopuksi, millaisia vaikutuksia harjoituksella oli: mikä oli vaikeaa, mikä helppoa? Tuntuiko kehossa jotain ja jos tuntui niin missä kohti kehoa? (Usein myötätunto tuntuu rintalastan kohdalla lämpimänä tunteena ja ikään kuin sydämen avartuvuuden kokemuksena. Harjoituksen tavoitteena on lisätä tätä tunnekokemusta.

LÄHTEET:

Friends – ohjaajien materiaalipankki: https://asemanlapset.fi/extranet

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa.

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 3.-4. luokat, Oulu: https://www.ouka.fi/media/6377/download

Tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusmateriaalipaketti 4.lk. Tampereen kaupunki. Perusopetus.2023.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/