Itsetuntemus 3. lk

Kuka minä olen?

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7

Harjoitellaan huomaamaan hyvä itsessä sekä toisissa.
Huomataan oma ainutkertaisuus ja hyväksytään itsemme sellaisena kun olemme.
Tutustutaan myönteisiin ja kielteisiin ajatuksiin.

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10), liikunta (T8, T9, T10, T11), uskonto (T10, T11, T12), elämänkatsomustieto (T1, T3, T4)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

JOKAISESSA ON JOTAIN KAUNISTA
Kesto: 5-10 min

Muodostetaan kaksi piiriä, sisä- ja ulkopiiri, jotka pyörivät eri suuntiin. Ohjaajan merkistä piirit pysähtyvät ja samaan kohtaan osuneet lapset muodostavat parin. Parin muodostaneet lapset sanovat toisistaan jotain kaunista tai kivaa. Kaunis asia voi liittyä lapsen luonteenpiirteeseen tai ulkonäköön. Ohjaaja huolehtii, että kaikista sanotaan jotain kaunista. Tarvittaessa hän auttaa lapsia sanomaan toisistaan jotain kivaa ja kaunista. Kaverille sanottavia mukavia ja kauniita asioita voidaan etukäteen miettiä yhdessä ja kirjoittaa taululle.

Lopuksi harjoituksen purkaminen keskustellen:

Miltä tuntuu, kun toinen sanoo jotain kivaa itsestä?
Onko sitä helppoa vai vaikeata kuunnella?
Miksi on tärkeää kuulla kauniita asioita itsestä?
Millaista on sanoa kauniita asioita toisesta? Onko se helppoa vai vaikeata?
Miksi on tärkeää sanoa toiselle kauniita asioita?
Kun sanoo toiselle jotain kaunista, niin itsellekin tulee hyvä mieli.
Muista kaunis sana ja silmiin katsominen!

ITSETUNTEMUKSEN RUUDUT
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: iso kartonki/paperi 4 kpl, kynät, vahvuussanalista: vahvuussanat

Ohjaaja jakaa tilan neljään ruutuun, joihin asetetaan yksi iso paperi. Paperit otsikoidaan: ilot, pelot, vahvuudet, unelmat. Vahvuudet ruudussa on hyvä olla myös vahvuussanalista tulostettuna. Osallistujat jaetaan neljään pienryhmään ja kukin menee yhteen ruutuun. Osallistujat kirjoittavat paperille otsikon mukaisia asioita itsestään. Ohjaajan merkistä ryhmät vaihtavat seuraavaan ruutuun. Lopulta kaikki ovat käyneet kaikissa ruuduissa. Pienryhmät palaavat ruutuun, josta aloittivat, ja tutkivat paperilta: ”Onko joitakin asioita useasti? Mistä asioista on hyötyä tai haittaa?” Lopuksi jokainen pienryhmä esittelee koko ryhmälle tutkimustuloksiaan.

MYÖNTEISET (VIHREÄT) JA KIELTEISET (PUNAISET) -AJATUKSET
Kesto: 15-20 min
Tarvikkeet: AV-laitteisto

Keskustellaan lasten kanssa siitä, että ajatuksemme ohjaavat tunteitamme ja tekojamme. Myönteiset ajatukset ovat meille iloksi ja hyödyksi sekä lisäävät turvallisuuden tunnettamme. Kielteiset ajatukset aiheuttavat vaikeuksia. Ne tekevät meidät vihaiseksi, huolestuneeksi tai pelokkaaksi. Ajatuksista voidaan puhua myös vihreinä ja punaisina ajatuksina.

Esimerkkejä keskusteluun:
Kun joku tönäisee sinua, kun olet menossa ulos luokasta, voit ajatella: ”Hän teki sen tahallaan, ollakseen ilkeä minulle!”- Mitä tekoja tällaisesta ajatuksesta voisi seurata?
Tai voit ehkä ajatella: ”Oho, olipa ahdasta!” – Miten tällainen ajatus vaikuttaa käytökseen kyseisessä tilanteessa?

Katsotaan yhdessä Pesäpuu ry:n video: https://youtu.be/GeyDiHKPdLY?si=euvjfp-VVND7zgJl (2:24 min) Uimahyppyesimerkki ja keskustellaan videon herättämistä ajatuksista:

Minkälaisia kielteisiä ajatuksia pojalla oli?
Miten nämä kielteiset ajatukset vaikuttivat siihen, miltä pojasta tuntui ja miten hän toimi?
Mitä myönteisiä ajatuksia poika sai mieleensä?
Mikä auttoi ja rohkaisi poikaa?
Miten myönteiset ajatukset vaikuttivat pojan toimintaan?

Juttelemme itsellemme koko ajan ajatustemme välityksellä. Maailmassa on monia kielteisiä ajatuksia. Ne ovat vähän kuin hirviöt: yrittävät pelotella meitä, yrittävät saada meidät suuttumaan tai surullisiksi. Ne tekevät sen saamalla meidät ajattelemaan tyhmiä asioita itsestämme tai toisista ja saavat suuttumaan itselle. Kun ne onnistuvat tehtävässään, ne ovat tyytyväisiä itseensä. Kielteiset ajatukset voivat olla rasittavia. Kun alamme pelätä, tulemme vihaisiksi tai surullisiksi, voi olla viisasta tutkia johtuuko se kielteisistä ajatuksista. Kaikilla meillä on sekä kielteisiä että myönteisiä ajatuksia erilaisissa tilanteissa. Voit itse vaikuttaa siihen, kumpien ajatusten annat voittaa. Myönteisiä ajatuksia pitää opetella löytämään ja käyttämään.

KIELTEISET AJATUKSET MYÖNTEISIKSI
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: tehtävämoniste: Punaiset ja vihreät ajatukset, kynä

Kirjoita myönteinen ajatus kielteiselle ajatukselle tehtävämonisteeseen. Myönteisten ajatusten keksimisessä auttaa esim. apukysymykset:

”Mitä sanoisit muille samassa tilanteessa oleville? Mitä hyvä ystäväsi sanoisi sinulle?”

Tehtävän voi tehdä pareittain tai yksin. Harjoituksen jälkeen keskustellaan yhdessä, millaisia vihreitä ajatuksia lapset olivat keksineet.

ONNISTUMISTEN PÄIVÄKIRJA
Kesto: kotitehtävä viikon ajan
Tarvikkeet: liitteessä oleva taulukko monistettuna: onnistumisten päiväkirja

Jokainen ryhmäläinen kiinnittää viikon ajan huomiota omiin onnistumisiin ja kirjaa ne ylös liitteessä olevaan taulukkoon. Viikon jälkeen käydään keskustelua, miten helppoa onnistumiset oli tunnistaa sekä ympyröidään viikon ajalta itselle sillä hetkellä tärkeimmälle tuntuva onnistuminen. Miksi se juuri oli tärkeää?

LÄHTEET:

Miettinen, J. 2020. Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus alakoulussa. Mediapinta.

Lajunen, K., Andell, M., Ylenius-Lehtonen, M. & Ojanen, S. (2019). Tunne- ja turvataitoja lapsille: Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kiitos kaveruudelle -käsikirja: https://www.kuopio.fi/uploads/2023/02/kiitos-kaveruudelle-kasikirja.pdf

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 3.-4. luokat, Oulu. https://www.ouka.fi/media/6377/download