Myötätunto 2. lk
Myötätunto on toisen tunnetilan huomioimista, siihen eläytymistä ja tekoja, joilla ilmaisemme myötäelämistä. Myötätunto on empatian osoittamista käytännön teoin. Se on toisen kuuntelemista, auttamista, lohduttamista ja kannustamista. Empatiakyvyn kehittyminen on osa sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimista. Kokemukset aidosta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.
Itsemyötätuntoa on myös tärkeä opetella. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Itsemyötätunto liittyy keskeisesti hyväksyvään asenteeseen itseä kohtaan.
Harjoituksissa on tarkoitus pohtia hyvää ystävyyttä, kavereiden saamista, toisten huomioimista ja mukaan ottamista sekä oppia arvostavaa ja myötätuntoista kohtaamista niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kaikilla näillä harjoituksilla yhdessä on tärkeä rooli myös kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyssä lasten ja nuorten vuorovaikutustilanteissa.
Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L5, L6, L7
- Vahvistetaan yhteenkuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä hyväksyvää ilmapiiriä.
- Harjoitellaan toisen asemaan asettumista ja myötätuntoista kohtaamista.
Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10, T14, T15), liikunta (T7, T8), uskonto (T6, T7, T8), elämänkatsomustieto (T1, T3, T5, T6, T8)
Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne
HARJOITUKSET:
MITEN TOIMIN RYHMÄSSÄ?
Kesto: 5-10 min
Tarvikkeet: älytaulu, moniste liitteestä heijastettuna taululle: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2022/01/yhdessa_ryhman_kanssa-kaveritaidot.pdf
Ohjaaja heijastaa liitteessä olevan monisteen taululle. Käydään ryhmän kanssa avoin keskustelu jokaisesta kysymyksestä ohjaajan johdolla.
PULLON PYÖRITYS: MUKAVIA ASIOITA
Kesto: 10 min
Tarvikkeet: pullo
Asetutaan pienemmissä ryhmissä istumaan piiriin. Pyöritetään piirin keskellä olevaa pulloa. Pyörittäjä kertoo jonkin mukavan asian siitä henkilöstä, ketä osoittamaan pullon suu kääntyy.
KERRONKO MIELIPITEENI?
Kesto: 10 min
Ryhmän ohjaaja kertoo ryhmälle erilaisia tilanteita, joissa on hyvä miettiä, kannattaako oma mielipide tai havainto kertoa ääneen vai pitää se sisällään. Jos lapsi on sitä mieltä, että kannattaa, nousee hän seisomaan varpailleen ja nostaa kädet ylös. Jos taas sitä mieltä ettei kannata, menee hän kyykkyyn.
Väittämät:
- Kuulet, että kaverisi aikoo varastaa kaupasta tikkarin.
- Muut kaverisi haluavat välitunnilla pelata piilosta, mutta sinä haluaisit ennemmin polttopalloa.
- Sinun kaverisi saa silmälasit, ja sinusta ne näyttävät vähän hassuilta.
- Kaverisi kertoo lempiruuakseen sushin, mutta sinusta se on pahaa.
- Näet, kun kaverisi näyttää opettajalle kieltä open selän takana.
- Huomaat, että kaverisi ei osaa sanoa vielä R-kirjainta oikein.
- Kuulet, kuinka jotkut luokkalaisistasi puhuvat sinun kaveristasi rumasti.
- Kaverisi on saanut käyttöönsä äitinsä vanhan kännykän, josta hän on hyvin ylpeä, mutta sinusta se on ihan vanhaa mallia.
- Huomaat, että kaverisi on pudottanut paidalleen ketsuppia.
Harjoituksen jälkeen keskustelua väittämistä: “Miksi kannatta kertoa oma mielipide? Miksi ei kannattaisi?” Yhdessä voidaan keskustella, kumpi olisi kaikkien kannalta kannattavampi vaihtoehto.
“ETTEI KUKAAN JÄISI YKSIN” –HARJOITUS
Kesto: 10-15 min
Ohjaaja lukee ryhmälle tarinan Soinnusta välitunnilla. Tarinan alla kysymykset keskusteluun.
Sointu välitunnilla
– Hei, oottakaa, mä tuun kans!
Sointu huusi Sävelelle ja Musalle, jotka olivat välitunnilla menossa pelaamaan kiikkupolttista.
– Ei me haluta sua! Et sä osaa pelata polttista!
Sointu pysähtyi ja jäi katsomaan luokkakavereidensa perään.
Sitten hän kääntyi takaisin ja jäi yksin seisoskelemaan keskelle koulun pihaa.
Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:
- Mitähän Sointu ajatteli tuossa tilanteessa?
- Miltä Soinnusta mahtoi tuntua?
- Mitä ajattelette siitä, miten Sävel ja Musa toimivat?
- Millä tavoin voitaisiin pitää huolta siitä, että kenenkään lapsen ei tarvitsisi olla yksin?
- Kuka/ketkä voisivat vaikuttaa siihen, että kaikki pääsevät porukkaan?
IKÄVÄT KOMMENTIT JÄTTÄVÄT JÄLJEN
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: yksi A4 paperi
Osallistujat istuvat piirissä ja ohjaaja kertoo, että seuraavan harjoituksen tarkoituksena on miettiä nimittelyn ja haukkumisen vaikutuksia. Ohjaaja laittaa tyhjän paperin kiertämään luokkaan. Jokainen oppilas vuorollaan haukkuu ja rypistää sitä vähän.
Näin jatketaan kunnes paperi on kiertänyt koko ryhmän ja palautuu ohjaajalle.
Yhdessä tutkitaan millainen paperista tuli. Paperi lähtee nyt uudelle kierrokselle ryhmään ja jokainen pyytää siltä vuorollaan anteeksi ja koettaa suoristaa sitä.
Kierroksen jälkeen paperia tutkitaan uudelleen ja verrataan sitä henkilöön, jota on haukuttu ja nimitelty.
Todetaan, että vaikka kuinka pyytäisi anteeksi, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Paperi on kuitenkin hiukan paremmassa kunnossa anteeksipyyntöjen ja suoristelun jälkeen.
Lopuksi on hyvä keskustella siitä, miten helppoa toisten haukkuminen ja nimittely on, mutta sanottuja sanoja ei koskaan saa takaisin. Ne jättävät aina jäljen siihen henkilöön, joka tällaista on kokenut.
Yhdessä mietitään myös sitä, miten luokkatoveria voi tässä tilanteessa tukea, miltä itsestä tuntuisi jos joutuisi nimittelyn ja haukkumisen kohteeksi ja mitä pitää tehdä, jos näkee haukkumista tai nimittelyä.
KAVERITAITOPELI
Kesto: 10-15 min
Tarvikkeet: nopat, pelimerkit, pelilauta tulosteena: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2023/02/varinautit_kaveritaitopeli_kysymykset.pdf
Pelatkaa kaveritaito-peliä 2-3 hengen ryhmissä.
LÄHTEET:
Leikki- ja tunnetaitopankki:
https://sites.google.com/koulu.raahe.fi/hyvantuulenaskeleet/leikki-ja-tunnetaitopankki
Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 1.-2. luokat, Oulu: https://www.ouka.fi/media/6375/download
Värinautit: https://www.varinautit.fi/
Eskelä-Haapanen, S., Hannula M. & Lepola M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. PS-kustannus.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/