Itsetuntemus 2. lk

Kuka minä olen? 

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä.  Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.  

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.  

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7 

  • Harjoitellaan myönteisen palautteen antamista sekä vastaanottamista. 
  • Nimetään vahvuuksia ja opetellaan tunnistamaan niitä itsessämme. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10, T14, T15), liikunta (T7, T8, T9), uskonto (T5, T6, T7), elämänkatsomustieto (T2, T3, T6)

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

OLENKO AINOA?
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: tuolit isossa piirissä (tuoleja yksi vähemmän kuin ryhmässä on lapsia)  

Osallistujat istuvat piirissä tuoleilla. Yksi osallistujista seisoo keskellä ilman tuolia. Hän kertoo jotain itsestään kysyen muilta: “Olenko ainoa (joka pelaa jalkapalloa, joka pelkää käärmeitä, jolla on reikä sukassa….)? Kaikki osallistujat, jotka ovat tässä asiassa samanlaisia nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Keskellä ollut yrittää saada itselleen vapaan paikan. Tuolittomaksi jäänyt pelaaja siirtyy seuraavaksi keskelle. 

Jos käy niin, että keskellä oleva osallistuja keksii itsestään sellaisen asian, missä hän on ryhmän ainoa, kaikkien tulee vaihtaa paikkaa. 

Lopuksi yhteistä keskustelua: “Yllätyittekö, kuinka samanlaisia me lopulta olemme? Ainutlaatuisuutta kannattaa korostaa – se tekee meistä yksilöitä”.

KANNUSTUSKÄDET 
Kesto: 10 min 

Järjestetään luokkaan tyhjää tilaa harjoitusta varten. Ohjaaja pyytää oppilaita asettamaan käden sen luokkatoverin olkapäälle, johon kuvaus hänen mielestään sopii. Samaa osallistujaa ei saa koskettaa kahdesti. Kysymysesimerkkejä ohjaajalle: 

Kosketa sitä… 
– Kuka osaa kuunnella, kun sinua harmittaa? 
– Kuka voisi auttaa sinua matikan tehtävissä? 
– Kuka on mielestäsi rohkea? 
– Kenen juttuja kuuntelet erityisen mielelläsi? 
– Kuka on hyvä toimimaan ryhmässä? 
– Kuka saa sinut nauramaan? 
– Keneltä olet saanut viimeksi kehuja? 

Ohjaaja voi keksiä tarvittaessa lisää kysymyksiä. 

VAHVUUSSALAATTI 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: tuolit isossa piirissä (tuoleja yksi vähemmän kuin ryhmässä on lapsia) 
 
Ryhmän jäsenet istuvat piirissä ja yksi seisoo piirin keskellä. Ohjaaja kuiskaa jokaiselle ryhmäläiselle vahvuuden niin, että vahvuuksia on esimerkiksi neljä erilaista (esim. sinnikkyys, rohkeus, ystävällisyys ja rehellisyys). Piirin keskellä oleva sanoo yhden neljästä vahvuudesta, jolloin esim. rohkea-vahvuuden saaneet nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Keskellä oleva yrittää saada paikan ja se, jolle ei riitä paikkaa jää keskelle. Jos keskellä oleva sanoo: “Supervoimat!”, kaikki nousevat ja vaihtavat paikkaa.

KAIKKI MINUN VAHVUUTENI -HARJOITUS 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu vahvuuskortit, monisteet liitteestä: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/08/kaikki_minun_vahvuuteni.pdf

Istutaan piirissä ja levitetään vahvuuskortit piirin keskelle. Tutustutaan vahvuuskorteissa oleviin vahvuuksiin. Pyydetään lapsia valitsemaan itselle ominaisia vahvuuksia sekä kertomaan missä tilanteissa tämä vahvuus on tullut esille tai missä tilanteessa ko. vahvuutta olisi tarvinnut. Keskustelun jälkeen tehdään liitteessä oleva “kaikki minun vahvuuteni”- tehtävä.  

Vinkki: vaihtoehtoinen liite tehtävään, johon vahvuudet on kirjoitettu valmiiksi. https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2021/10/minun_vahvuuteni.pdf 

VAHVUUSBINGO
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: kynät, bingopohja liitteestä: https://cdn.freeed.com/uploads/74ff30f8-6652-4189-b5ab-2a4323b3f9cd/attachment.pdf

  1. Ohjaaja jakaa kaikille osallistujille bingomonisteen liitteestä. Käydään bingomonisteessa olevat vahvuudet ensin yhdessä läpi ryhmän kanssa. 
  2. Jokainen valitsee itselleen kolme suurinta vahvuutta, mitä kokee itsellä olevan ja merkitsee ne omaan monisteeseen. 
  3. Lähdetään kiertelemää luokassa ja kyselemään luokkakavereiden vahvuuksia. Kysytään aina yksi vahvuus kerrallaan, esim. “Onko suurin vahvuutesi rehellisyys?” 
  4. Jos oppilaan ehdottama vahvuus on yksi luokkakaverin kolmesta vahvuudesta, kirjoitetaan luokkakaverin nimi vahvuuden alle. 
  5. Kierroksen jälkeen yhteistä keskustelua:  
  • Minkä vahvuuden alle tuli eniten nimiä? 
  • Mitkä olivat luokkamme kolme suurinta vahvuutta? 

PEUKALOPALAUTE  
Kesto: 5-10 min  

Kaikki asettuvat piiriin seisomaan. Ohjaaja aloittaa palautekierroksen kertomalla jotakin myönteistä oikealla puolellaan seisovasta lapsesta. Palautetta antaessa peukalot laitetaan vastakkain. Kun palaute on annettu, vastaanottaja kiittää, peukalot laitetaan alas, ja vuoro siirtyy seuraavalle. Tämä lapsi kertoo puolestaan omalla oikealla puolellaan seisovasta lapsesta jotakin myönteistä. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat saaneet antaa ja vastaanottaa myönteistä palautetta. 

LÄHTEET: 

Hyvinvoinnin vuosikello, Rovaniemen kaupunki: URL: https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=22f675c8-f199-48ee-94a4-80cc0d619be4  

Nurmi R., Sillanpää A., Hannukkala M. (2014). Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Mieli ry. 

Tämä elämä – työkalupakki: URL: https://www.tamaelama.fi/vahvuudet/ 

Värinautit: URL: https://www.varinautit.fi/  

Freeed: URL: https://www.freeed.com/