1. luokka

Itsetuntemus 1. lk

Kuka minä olen? 

Itsetuntemuksella tarkoitetaan ymmärrystä itsestä. Se on omien vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja asenteiden tunnistamista. Se on itseluottamusta ja itsensä arvostamista, kykyä arvostaa muita ihmisiä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä.  Lapsen/nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan vaikuttavat erityisesti häntä ympäröivät ihmiset ja ryhmät.  

Itsetunnon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, miten hän tuntee kuuluvansa esimerkiksi kouluunsa, luokkaansa ja ystäväpiiriinsä. Myönteisen minäkuvan sekä vahvan itsetunnon kehittyminen vaatii arvostusta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista.  

Aikuisten täytyy uskoa siihen, että kaikissa lapsissa ja nuorissa on hyviä asioita ja tuoda ne näkyväksi, jotta lapsi/nuori ymmärtää olevansa arvokas, tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen. Näillä kaikilla on merkitystä turvallisen luokkayhteisön rakentumisessa, mikä nähdään tärkeänä itsetunnon kasvualustana.  

Tavoitteet: L1, L2, L3, L4, L6, L7  

  • Vahvistetaan itsetuntemuksen ja itsearvostuksen kehittymistä 
  • Lapsi osaa tunnistaa ja nimetä omia mielenkiinnon kohteitaan, vahvuuksiaan sekä kertoa positiivisia asioita itsestään. 

Oppiaineisiin kytkeytyminen: suomen kieli ja kirjallisuus (T1, T2, T3, T4), ympäristöoppi (T10, T14, T15), liikunta (T7, T8, T9), uskonto (T5, T6, T7), elämänkatsomustieto (T2, T3, T6 )

Ohjeet oppitunnin suunnitteluun: Oppitunnin rakenne

HARJOITUKSET:

MINÄ MYÖS! 
Kesto: 5-10 min  
Tarvikkeet: Tuolit piiri muodostelmaan 

Osallistujat istuvat tuoleilla piirissä. Jokainen saa vuorollaan nousta seisomaan ja sanoa yhden asian, jonka osaa, tai jossa on hyvä, esimerkiksi ”Minä osaan uida”. Jos jotkut toiset ryhmässä osaavat saman asian, hekin nousevat seisomaan ja sanovat ”Minä myös!” 

TUTUSTUTAAN VAHVUUKSIIN 
Kesto: 15-20 min 
Tarvikkeet: Pähkä ja Kamu vahvuuskortit

Istutaan piirissä lattialla ja tutustutaan lasten kanssa vahvuuksiin vahvuuskorttien avulla. Ohjaaja valitsee vahvuuskorteista 5-10 ydinvahvuutta ja levittää ne lattialle. Vahvuudet käydään läpi yhdessä keskustellen, mitä kaikkia vahvuuksia niistä löytyy ja miten eri vahvuuksia voisi kuvailla.  

Tämän jälkeen mennään istumaan piiriin selkä piirin keskustaan päin. Jokainen lapsi valitsee mielessään itselleen yhden korteissa olevan vahvuuden jonka kokee itsellä olevan. Vuorotellen jokainen kertoo oman vahvuutensa ja kääntyy sen jälkeen kasvot sisäpiiriin päin. Samalla myös ne lapset, jotka olivat valinneet saman vahvuuden kääntyvät. Esimerkiksi jos lapsi sanoo ”Minun vahvuus on rohkeus”, kääntyvät kaikki rohkeuden valinneet ympäri niin, että he näkevät toisensa. Keskustellaan yhdessä myös siitä, miten vahvuus näkyy omassa toiminnassa ja missä tilanteissa valitsemaansa vahvuutta on käyttänyt. 

VAHVUUSJANA 
Kesto: 5-10 min 

Ohjaaja luettelee erilaisia vahvuuksia (rohkeus, ystävällisyys, rehellisyys, sinnikkyys, reiluus, luovuus) ja lapset menevät janalla siihen kohtaan, miten paljon tiettyä vahvuutta itsessä näkee. Janan voi merkitä maalarinteipillä luokan lattiaan tai kuvitteellisen janan toinen pää on luokan ikkunan luona ja toinen oven. Lapsien kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi on mennyt tiettyyn kohtaan janalla ja miten kyseinen vahvuus näkyy itsessä.  

TUNNUSTUKSIA  
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: Kaiutin ja musiikkia 

Erilaisten musiikkien soidessa (esim. elokuvamusiikki) liikutaan eri tunnetilojen mukaan, esim. liiku iloisesti, surullisesti, pelokkaasti jne. Kun musiikki lakkaa, otetaan joka kierroksella eri pari. Sovitaan, että otetaan pari mahdollisimman läheltä kun musiikki loppuu. Parilta kysytään ohjaajan antama kysymys. Kysymysesimerkkejä alla: 

  • Missä sinä olet hyvä?  
  • Minkä taidon olet oppinut viimeksi?  
  • Minkä taidon haluaisit oppia?  
  • Kuka on viimeksi kehunut sinua ja mistä asiasta? 
  • Mikä on rohkeinta, mitä olet tehnyt? 
  • Mikä sinussa on parasta? 

MISSÄ ONNISTUIN TÄNÄÄN? 
Kesto: 10 min 
Tarvikkeet: Pallo tai hernepussi 

Lapset asettuvat ohjaajan kanssa piiriin istumaan. Jokainen kertoo vuorollaan yhden asian, jossa on tänään onnistunut. Onnistuminen voi olla mikä vain asia, joka on mennyt hyvin – esimerkiksi oppitunti sujui hyvin, muistin viitata tunnilla tai leikit luokkakavereiden kanssa sujuivat hyvin. 
Vinkki: Voit käyttää tehtävässä apuna esimerkiksi palloa tai hernepussia. lapsi, joka pitää palloa/hernepussia kädessään on puheenvuorossa, ja muiden tehtävä on kuunnella häntä. 

LÄHTEET:  

Nurmi R. , Sillanpää A. ,Hannukkala M. (2014). Hyvää mieltä yhdessä. Käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Mieli ry. 

Perusopetuksen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaali 1.-2. luokat, Oulu.  URL: https://www.ouka.fi/media/6375/download 

Draamaa! Käsikirja URL: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/draamaa-kasikirja-on-ilmestynyt/draamaa-kasikirja.pdf:file/download/ed5baa0befdc7cb192f42cc49585c2f63360870c/draamaa%21%20k%C3%A4sikirja.pdf  

Hyvää mieltä yhdessä , käsikirja alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen; Mieli ry 

Perusopetuksen tunne- ja turvataito kasvatuksen opetusmateriaali 1-2, Oulu  

Tämä elämä – työkalupakki: URL: https://www.tamaelama.fi/vahvuudet/